https://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?action=history&feed=atom&title=ReaRea - Muutoshistoria2026-04-16T05:13:04ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.39.17https://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=14822&oldid=prevCatharinaL (6. marraskuuta 2012 kello 15.16)2012-11-06T15:16:18Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 6. marraskuuta 2012 kello 15.16</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>(REA UOTILA-LINDQVIST 13.12.2010)</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>(REA UOTILA-LINDQVIST 13.12.2010)</div></td>
</tr>
<tr>
<td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div><hr></div></td>
</tr>
<tr>
<td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Marraskuun alkuun mennessä 2012 nimi on valittu yhteensä alle 987 kertaa. Vuosina 2010—12 uusia nimenkantajia on syntynyt 7 kappaletta.</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4582&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.44)2010-12-13T11:44:32Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.44</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvulta</del>. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Vuonna 1929 <i>Rea</i> otettiin Suomen ruotsinkieliseen nimipäiväkalenteriin: nimipäivä on 8. huhtikuuta.</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">luvulla</ins>. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Vuonna 1929 <i>Rea</i> otettiin Suomen ruotsinkieliseen nimipäiväkalenteriin: nimipäivä on 8. huhtikuuta.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pi(i)a</i>, <i>Mi(i)a</i>, <i>Te(e)a</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pi(i)a</i>, <i>Mi(i)a</i>, <i>Te(e)a</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4581&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.43)2010-12-13T11:43:21Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.43</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pi(i)a</i>, <i>Mi(i)a</i>, <i>Te(e)a</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pi(i)a</i>, <i>Mi(i)a</i>, <i>Te(e)a</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu <i>Réa</i>. Suomessa on kastettu alle 985 <i>Rea</i>-nimistä tyttöä, <i>Réa</i>-asua on käytetty alle 10 kertaa. <i>Reea</i> on alle 188:n nimi. Kansainväliset <i>Rhea</i> (alle 179) ja <i>Rhéa</i> (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla <i>Rea</i> on <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">valittu</del> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">nimeksi</del> yli 45 kertaa, samoin <i>Reea</i> yli 45 kertaa ja <i>Rhea</i> yli 20 kertaa.</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu <i>Réa</i>. Suomessa on kastettu alle 985 <i>Rea</i>-nimistä tyttöä, <i>Réa</i>-asua on käytetty alle 10 kertaa. <i>Reea</i> on alle 188:n nimi. Kansainväliset <i>Rhea</i> (alle 179) ja <i>Rhéa</i> (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla <i>Rea</i> on <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">nimittäin</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">valittu</ins> yli 45 kertaa, samoin <i>Reea</i> yli 45 kertaa ja <i>Rhea</i> yli 20 kertaa.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Entäpä Chris ja muut Reat? Sukunimenä <i>Rea</i> esiintyy alunperin Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa 'rea' on alkujaan tarkoittanut henkilöä, joka asuu laitumen tai joen lähellä. Ranskassa <i>Rea</i> pohjautuu vanhaan ranskaan ja tätä kautta latinan sanaan 'rex' ("kuningas"). Espanjassa puolestaan <i>Rea</i> on baskinimi, joka on peräisin baskinkielisestä sanasta 'larre' ("niitty"). Toisaalta <i>Rea</i> voi Espanjassa olla myös alkujaan lisänimi: se on feminiinimuoto espanjan sanasta 'reo' (< latinan 'reus', "syytetty").</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Entäpä Chris ja muut Reat? Sukunimenä <i>Rea</i> esiintyy alunperin Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa 'rea' on alkujaan tarkoittanut henkilöä, joka asuu laitumen tai joen lähellä. Ranskassa <i>Rea</i> pohjautuu vanhaan ranskaan ja tätä kautta latinan sanaan 'rex' ("kuningas"). Espanjassa puolestaan <i>Rea</i> on baskinimi, joka on peräisin baskinkielisestä sanasta 'larre' ("niitty"). Toisaalta <i>Rea</i> voi Espanjassa olla myös alkujaan lisänimi: se on feminiinimuoto espanjan sanasta 'reo' (< latinan 'reus', "syytetty").</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4580&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.42)2010-12-13T11:42:47Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.42</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 7:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pi(i)a</i>, <i>Mi(i)a</i>, <i>Te(e)a</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pi(i)a</i>, <i>Mi(i)a</i>, <i>Te(e)a</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu <i>Réa</i>. Suomessa on kastettu alle 985 Rea-nimistä tyttöä, <i>Réa</i>-asua on käytetty alle 10 kertaa. <i>Reea</i> on alle 188:n nimi. Kansainväliset <i>Rhea</i> (alle 179) ja <i>Rhéa</i> (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla <i>Rea</i> on valittu nimeksi yli 45 kertaa, samoin <i>Reea</i> yli 45 kertaa ja <i>Rhea</i> yli 20 kertaa.</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu <i>Réa</i>. Suomessa on kastettu alle 985 <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"><i></ins>Rea<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"></i></ins>-nimistä tyttöä, <i>Réa</i>-asua on käytetty alle 10 kertaa. <i>Reea</i> on alle 188:n nimi. Kansainväliset <i>Rhea</i> (alle 179) ja <i>Rhéa</i> (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla <i>Rea</i> on valittu nimeksi yli 45 kertaa, samoin <i>Reea</i> yli 45 kertaa ja <i>Rhea</i> yli 20 kertaa.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Entäpä Chris ja muut Reat? Sukunimenä <i>Rea</i> esiintyy alunperin Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa 'rea' on alkujaan tarkoittanut henkilöä, joka asuu laitumen tai joen lähellä. Ranskassa <i>Rea</i> pohjautuu vanhaan ranskaan ja tätä kautta latinan sanaan 'rex' ("kuningas"). Espanjassa puolestaan <i>Rea</i> on baskinimi, joka on peräisin baskinkielisestä sanasta 'larre' ("niitty"). Toisaalta <i>Rea</i> voi Espanjassa olla myös alkujaan lisänimi: se on feminiinimuoto espanjan sanasta 'reo' (< latinan 'reus', "syytetty").</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Entäpä Chris ja muut Reat? Sukunimenä <i>Rea</i> esiintyy alunperin Britanniassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa 'rea' on alkujaan tarkoittanut henkilöä, joka asuu laitumen tai joen lähellä. Ranskassa <i>Rea</i> pohjautuu vanhaan ranskaan ja tätä kautta latinan sanaan 'rex' ("kuningas"). Espanjassa puolestaan <i>Rea</i> on baskinimi, joka on peräisin baskinkielisestä sanasta 'larre' ("niitty"). Toisaalta <i>Rea</i> voi Espanjassa olla myös alkujaan lisänimi: se on feminiinimuoto espanjan sanasta 'reo' (< latinan 'reus', "syytetty").</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4579&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.42)2010-12-13T11:42:19Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.42</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 5:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Vuonna 1929 <i>Rea</i> otettiin Suomen ruotsinkieliseen nimipäiväkalenteriin: nimipäivä on 8. huhtikuuta.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. Vuonna 1929 <i>Rea</i> otettiin Suomen ruotsinkieliseen nimipäiväkalenteriin: nimipäivä on 8. huhtikuuta.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Pia</del></i> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ja</del> <i><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Mia</del></i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Pi(i)a</ins></i><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">,</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"><i>Mi(i)a</i>,</ins> <i><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Te(e)a</ins></i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu <i>Réa</i>. Suomessa on kastettu alle 985 Rea-nimistä tyttöä, <i>Réa</i>-asua on käytetty alle 10 kertaa. <i>Reea</i> on alle 188:n nimi. Kansainväliset <i>Rhea</i> (alle 179) ja <i>Rhéa</i> (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla <i>Rea</i> on valittu nimeksi yli 45 kertaa, samoin <i>Reea</i> yli 45 kertaa ja <i>Rhea</i> yli 20 kertaa.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Rea lausutaan yleensä aina /re:a/, pitkällä e:llä. Vokaalipituutta korostaa kirjoitusasu <i>Réa</i>. Suomessa on kastettu alle 985 Rea-nimistä tyttöä, <i>Réa</i>-asua on käytetty alle 10 kertaa. <i>Reea</i> on alle 188:n nimi. Kansainväliset <i>Rhea</i> (alle 179) ja <i>Rhéa</i> (alle 5) ovat myös käytössä. Kuuluisa kaima on näyttelijä Rea Mauranen; ehkä hänen ansiotaan on, että nimi ei ole ollenkaan unohdettu. 2000-luvulla <i>Rea</i> on valittu nimeksi yli 45 kertaa, samoin <i>Reea</i> yli 45 kertaa ja <i>Rhea</i> yli 20 kertaa.</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4578&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.41)2010-12-13T11:41:14Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.41</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i><del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Realla</del></i> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">on nimipäivä</del> Suomen <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ruotsinkielisessä</del> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">kalenterissa</del> 8. huhtikuuta<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> (vuodesta 1929)</del>.</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli harvinaisehkona tunnettu jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa.<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> Vuonna 1929</ins> <i><ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Rea</ins></i> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">otettiin</ins> Suomen <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ruotsinkieliseen</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">nimipäiväkalenteriin: nimipäivä on</ins> 8. huhtikuuta.</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4577&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.40)2010-12-13T11:40:01Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.40</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">ollut</del> <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">yleisessä käytössä</del> jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn 1800-luvulla esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">harvinaisehkona</ins> <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">tunnettu</ins> jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4576&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.39)2010-12-13T11:39:29Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.39</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 3:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Nykylatinan sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">myös</del> esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli ollut yleisessä käytössä jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">1800-luvulla</ins> esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli ollut yleisessä käytössä jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Uutta nostetta <i>Rea</i> sai suomenkielisilläkin 1970-luvun muodikkaiden ja nasevan lyhyiden nimien <i>Pia</i> ja <i>Mia</i> vanavedessä etenkin Etelä-Suomessa. Tällöin syntyi myös nimen suomalaistettu variantti <i>Reea</i>. Kauppojen ikkunoihin 1970-luvulla tiensä löytäneet sanat 'rea(lisation)' ja 'ale(nnusmyynti)' hidastivat kuitenkin nimen yleistymistä.</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4575&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.39)2010-12-13T11:39:09Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.39</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Sana 're(i)a' (‘pεια) on kreikkaa ja tarkoittaa virtaa, puroa, pientä jokea. Kreikkalaisessa jumaltarustossa <i>Rhea</i> oli kahden titaanin, <i>Uranoksen</i> (taivas) ja <i>Gaian</i> (maa) tytär ja <i>Kronoksen</i> (aika) sisar. <i>Rhealle</i> syntyi ylijumala <i>Zeun</i> lisäksi <i>Poseidon, Hades, Hera, Demeter</i> ja <i>Hestia</i>, ja hän ansaitsi näin paikkansa lukuisissa myyteissä ja kansantaruissa. <i>Rhea</i>-titaani on myös lainannut nimensä Saturnuksen toiseksi suurimmalle kuulle. </div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Sana 're(i)a' (‘pεια) on kreikkaa ja tarkoittaa virtaa, puroa, pientä jokea. Kreikkalaisessa jumaltarustossa <i>Rhea</i> oli kahden titaanin, <i>Uranoksen</i> (taivas) ja <i>Gaian</i> (maa) tytär ja <i>Kronoksen</i> (aika) sisar. <i>Rhealle</i> syntyi ylijumala <i>Zeun</i> lisäksi <i>Poseidon, Hades, Hera, Demeter</i> ja <i>Hestia</i>, ja hän ansaitsi näin paikkansa lukuisissa myyteissä ja kansantaruissa. <i>Rhea</i>-titaani on myös lainannut nimensä Saturnuksen toiseksi suurimmalle kuulle. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Latinan</del> sana 'rea' merkitsee<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> myös</del> unikkoa. </div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-jumalan raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Nykylatinan</ins> sana 'rea' merkitsee unikkoa. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn myös esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli ollut yleisessä käytössä jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn myös esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli ollut yleisessä käytössä jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
</tr>
</table>CatharinaLhttps://www.cazfi.net/nimet/wiki/index.php?title=Rea&diff=4574&oldid=prevCatharinaL (13. joulukuuta 2010 kello 11.38)2010-12-13T11:38:47Z<p></p>
<table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface">
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<col class="diff-marker" />
<col class="diff-content" />
<tr class="diff-title" lang="fi">
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 13. joulukuuta 2010 kello 11.38</td>
</tr><tr>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Sana 're(i)a' (‘pεια) on kreikkaa ja tarkoittaa virtaa, puroa, pientä jokea. Kreikkalaisessa jumaltarustossa <i>Rhea</i> oli kahden titaanin, <i>Uranoksen</i> (taivas) ja <i>Gaian</i> (maa) tytär ja <i>Kronoksen</i> (aika) sisar. <i>Rhealle</i> syntyi ylijumala <i>Zeun</i> lisäksi <i>Poseidon, Hades, Hera, Demeter</i> ja <i>Hestia</i>, ja hän ansaitsi näin paikkansa lukuisissa myyteissä ja kansantaruissa. <i>Rhea</i>-titaani on myös lainannut nimensä Saturnuksen toiseksi suurimmalle kuulle. </div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Sana 're(i)a' (‘pεια) on kreikkaa ja tarkoittaa virtaa, puroa, pientä jokea. Kreikkalaisessa jumaltarustossa <i>Rhea</i> oli kahden titaanin, <i>Uranoksen</i> (taivas) ja <i>Gaian</i> (maa) tytär ja <i>Kronoksen</i> (aika) sisar. <i>Rhealle</i> syntyi ylijumala <i>Zeun</i> lisäksi <i>Poseidon, Hades, Hera, Demeter</i> ja <i>Hestia</i>, ja hän ansaitsi näin paikkansa lukuisissa myyteissä ja kansantaruissa. <i>Rhea</i>-titaani on myös lainannut nimensä Saturnuksen toiseksi suurimmalle kuulle. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker" data-marker="−"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">jumalaln</del> raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Latinan sana 'rea' merkitsee myös unikkoa. </div></td>
<td class="diff-marker" data-marker="+"></td>
<td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Liviuksen teoksessa <i>Ab Urbe Condita</i> kerrotaan, kuinka vastaavasti Rooman klassisessa mytologiassa <i>Numitorin</i> tytär ja siten <i>Aeneaksen</i> jälkeläinen, Vestan neitsyt <i>Rea Silvia</i> (<i>Ilia</i>) synnytti <i>Mars</i>-<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">jumalan</ins> raiskaamana <i>Romuluksen</i> ja <i>Remuksen</i>. Susiemo löysi kaksoset ajelehtimasta Tiber-joesta ja kasvatti heistä tulevat Rooman kaupungin tarumaiset perustajat. <i>Silvia</i> viittaa metsään; <i>Rean</i> kreikkalainen merkitys "virta" saattaisi tässäkin viitata virran jumala <i>Tiberiukseen</i>. Latinan sana 'rea' merkitsee myös unikkoa. </div></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td>
</tr>
<tr>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn myös esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli ollut yleisessä käytössä jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
<td class="diff-marker"></td>
<td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suomessa Kustaa Vilkuna arvelee nimeä käytetyn myös esimerkiksi <i>Andrean, Margaretan</i> ja <i>Teresan</i> lyhentymänä. Sellaisena se ei kuitenkaan ole ollut järin yleinen. Jumalatarnimenä <i>Rea</i> saapui meille Ruotsin kautta, jossa se oli ollut yleisessä käytössä jo 1870-luvulta. Se olikin aluksi miltei yksinomaan suomenruotsalaisten käytössä ja sellaisena yleisin 1930-luvulla. <i>Reaa</i> on jopa sanottu "tyypilliseksi" suomenruotsalaisten nimeksi: se on koko 1900-luvun ollut hyvin harvinainen tai tuntematon Ruotsissa ja muualla Euroopassa. <i>Realla</i> on nimipäivä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa 8. huhtikuuta (vuodesta 1929).</div></td>
</tr>
</table>CatharinaL